torstai 11. heinäkuuta 2019

Kävelyä värikkäillä suomättäillä



                                                 Suokukka
Muutama päivä sitten kävin mökkimme lähellä sijaitsevalla rämesuolla. Suon tuoksut, mm. maatuvat kasvit ja seisova vesi ympäröivät minut. Perässäni seurasi uskollinen parvi mäkäräisiä. Se oli kuin musta, pitkä huntu, joka liehui ja myötäili tuulessa liikkeitäni.

Suoalusta oli pehmeää ja  osittain vetistä, joten jalka- ja vatsalihakseni saivat tehdä töitä. Siitä tuli mainio kuntolenkki! 
Suokävely teki hyvää myös  mielelle. Sain ihailla suon herkkää, kaunista ja värikästä kasvillisuutta.


                                   Rämesoilla kasvaa kituliaita mäntyjä.
                                              Lakkoja, nam!

                                   Syksyllä saamme poimia täältä karpaloita.

Keväisin olen nähnyt tällä samalla suolla kurkien liikehdintää ja niiden kevättanssiaisiaan. Korkeita hyppyjä ja juoksupyrähdyksiä. Kuullut niiden huutoa, joka kantautuu mökille saakka. Myös joutsenet ovat tuttu näky tämän suon reunamilla ja sen viereisellä lammella. ..." silloin joutsen siihen tulla lennähti kuin poutapilvi olis lehahtanut taivahalta" kuten Lauri Pohjanpää kirjoittaa  runossansa  Kurki ja joutsen. 

Vasen jalkani ja sukkani olivat reissun jälkeen litimärät. Olisikohan aika uusia nämä vanhat, hyvin palvelleet kontiot...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti